Poika tuli!

Mutta katsomalla Henrikin elämää vuodesta 1536 eteenpäin hieman lähemmin, minusta näyttää, että Jumalan siunaus vedettiin Henrikin elämästä ja hän paatui kivikovaksi.

Mitä hän sitten tekikin, Henrik VIII oli Annen surman jälkeen sisäisesti hajalla ja onneton. Elämä lähti syöksykierteeseen, josta se ei koskaan noussut.

Ei Annen takia, kaveri joka istuu vaimonsa teloittamisen aikaan toisen tytön vierellä herkullisella aterialla, ei enää rakasta tuota aikanaan niin himottua naista. Tappakaa pois.

Vaan Jumalan siunauksen menettämisen takia.

Kunpa emme itse koskaan joutuisi tilanteeseen, jossa teemme niin vääriä ratkaisuja, että taivas sulkeutuu yllämme.

Kyllä Jumalan kiroamankin elämä jatkuu, monenlaista tehdään ja saadaan aikaan ja puuhataan, mitä järki ja liha neuvovat. Mutta ilman siunausta ylhäältä elämä on kuin kivireen vetämistä.

Niin se poikalapsi sitten syntyi.

Mutta millä hinnalla!

Jane Seymour (1507- 24.10. 1537) palveli kuninkaan hovissa ensin Katariinaa ja sitten Annea.

Kuningas oli seurannut kauniin Janen toimia ja ihastunut häneen. Ehkä hänen romanttiset seikkailunsa Janen kanssa olivat yksi kuningatar Annen kiukunpuuskien syykin.

Mutta homma meni todella törkeäksi.

Henrik kihlasi Janen samana päivänä kun Anne teloitettiin Towerin Green tornissa 20.5. 1536.

Oliko tämä koko Lontoon näkemä juhlinta ja kihlauksen ajoitus Henrikin lapsellinen kosto voimakastahtoiselle Annelle, "ähä kutti, minulla häät, sulla hautajaiset... omasi".

Henrikin ja Janen häät olivat 30.5.

Jane luuli riemun tästä alkavan.

Hän otti haltuunsa Annen huoneet ja hovin. Tyyli oli nyt toinen, uusi emäntä erotti valtavan palveluskunnan , kaikki ranskalaiset muotihienoudet kiellettiin, palvelevien ladyjen puseroiden helmetkin laskettiin.

Lontoon aateliston Annen aikana kokemat hienot kuninkaalliset juhlat ja naamiaiset olivat ohi.

Vuoden 1537 alussa Jane tuli raskaaksi.

Tämä oli nyt Henrikille äärimmäisen kriittinen aika ja hän alkoi huolehtia Janesta. "Mitä tahansa vaimoni tahtoo, antakaa se hänelle"

Jane tahtoi viiriäisiä. Ehkä niiden lihassa oli jotain, jota hän raskauden aikana tarvitsi.

Henrik hommasi niitä mukisematta Ranskasta.

Laskettu lokakuun 12 päivä koitti ja Jane synnytti Hampton Court palatsissa lapsen.

Ei keskosta, ei kuollutta, vaan ihan elävän lapsen.

Riemuitseva palvelija kertoi hermostuneena odottavalle Henrik isälle

"poika tuli!"

Voimme tuskin kuvitella Henrikin iloa, Jumala oli lopultakin antanut hänelle pojan!

Voi sitä riemua.

Poika kastettiin suuressa juhlassa 15.10. 1537 ja sai nimekseen Edward.

Mutta mikä äitiä vaivasi, kalpea ja heikko, jaksoi tuskin seistä kastejuhlassa?

Jane oli saanut lapsivuoteella kuumeen, huonon puhtauden takia streptococcus A bakteerin aiheuttaman vaarallisen taudin.

Jane Seymour, Henrik VIII rakastettu ja kolmas vaimo, kuoli pian kastejuhlan jälkeen 24.10. 1537.

Kihlajaiset samana päivänä, kun mestaajan eteen polvistunut viaton Anne uskoo sielunsa Jeesuksen Kristuksen käsiin ja Calaisista tuotu taitava miekkamies irrottaa yhdellä sivalluksella hänen päänsä.

Veikeätä, eikö niin, ja runsaan viikon päästä hääjuhliin!

"Paavi on ajettu tiehensä, arkkipiispa on alaiseni, kirkon omaisuus on vallassani. Ensin on Jumala ja sitten minä, kuningas Henrik, ja pois alta akkavalta." tai jotenkin noin, ihminen miehisen valtansa tunnossa...

Janen äkillinen kuolema oli hirveä isku Henrikille.

Seuraavan kahden vuoden ajan hän kulki mustissa eikä etsinyt uutta vaimoa, harvinainen aika hänelle.

Henrik muisteli aina tuota poikalapsen antanutta Janea rakkaimpanaan ja halusi vielä kuolinvuoteellaan, että hänet haudattaisiin Janen viereen.

Henrikin kuollessa 1547 Edward oli vain yhdeksän vuoden ikäinen. Hänet kruunattiin kolmantena Tudor kuninkaana ja protestanttina nimellä Edward VI.

Mutta poika ei koskaan päässyt oikeasti hallitsemaan Englantia.

Edwardin nuoren iän ja heikon terveyden tähden Henrik VIII oli antanut valtion hoidon Janen vanhimman veljen, Somersetin herttuan Edward Seymourin (1502-1552) käsiin vuonna 1547.

Mutta Janen suvultakin oli nyt mennyt Jumalan siunaus.

katsotaan tätä kirousta aikajärjestyksessä

10.5. 1536 Annen teloitus
10.5. 1536 Janen ja Henrikin kihlaus
20.5. 1536 kuningasparin häät
12.10.1537 Edward syntyy
15.10 1537 Jane kuolee

Janen molemmat veljet, kuningas Henrik VIII suosimat Edward sekä Thomas Seymour (1508-1549) olivat hankkineet Janen ajoista lähtien monia vihollisia.

Pian kuninkaan kuoltua molemmat menettivät valtansa ja omaisuutensa,

Thomas kidutettiin hirveällä tavalla kuoliaaksi Towerissa 20.3.1549 ja Edward mestattiin 22.1. 1552.

"Kuinka kauheaa on langeta elävän Jumalan käsiin" Heb 10:25

Henrikillä meni huonosti henkilökohtaisissa asioissa, mutta Jumala suojeli hauskalla tavalla Anne Clevesiä (1515-1557).

Suruaika oli ohi ja Henrikillä oli jo kiire löytää uusi vaimo. Anne Boleyn kuoleman juonitellut kansleri Thomas Cromwell suositteli saksalaista Anne Clevesiä.

Kuningas halusi tietenkin nähdä, miltä vaimoehdokas näytti. Kameroita ei ollut, joten etevä Hans Holbein nuorempi palkattiin maalaamaan Annesta muotokuva.

Maalauksessa näkyvä nuori nainen on kaunis, teos on Annen näköinen ja kuningas lämpeni ajatukselle. Cromwell käynnisti neuvottelut maaliskuussa ja Henrik allekirjoitti avioliittosopimuksen 2. lokakuuta 1539.

upea maalaus on nykään Louvressa. näet sen netissä  

Henrik oli toiminnan mies ja halusi välttämättä tavata tulevan saksalaisen vaimonsa.

Uutena vuonna 1540 Henrik matkusti Rochelleen ja ilman mitään muodollisia kutsuja tai ilmoituksia ilmestyi yllättäen Annen seuraan.

Kuten sanottu, Jumala suojeli Anne Clevesiä.

Annella ei ollut mitään käsitystä, miltä Henrik elämän tuossa vaiheessa melkoisen juhlinnan jälkeen näytti. Tyttö saattoi hieman häkeltyä.

Henrik oli raivoissaan, tämänkö naisen Cromwell oli hänelle valinnut?

Pariskunta vihasi toinen toistaan ensitapaamisesta alkaen.

Häät olivat 6.1. 1540, koska Henrik ei mitenkään voinut purkaa sopimusta loukkaamatta syvästi saksalaisia.

Mitä lienee parin vihkinyt arkkipiispa Thomas Cranmer ajatellut, joka oli niin rakastanut Anne Boleyta ja itkenyt katkerasti tämän kuolemaa.

Kuningas seisoi hampaita kiristellen alttarilla ja ääneen murisi "pakkoavioliittoa" vastaan.

Luulenpa, että Thomaksen oli vaikea pidätellä hymyään ja että pieni kiitoksen ääni kulki kohti Taivasta!

vihkimisen jälkeen ei kannattanut sanoa "you may kiss the bride" - ei siitä olisi tullut mitään.

Kesäkuun 6 1540 kuningas käski Anne Clevesin pakata tavaransa ja lähteä.

Heinäkuun 9. avioliitto oli virallisesti peruttu. Kuningas ilmoitti, että noin inhottavan ja ruman ihmisen kanssa hän ei pystynyt menemään sänkyyn, avioliitto ei ollut koskaan alkanutkaan.

Saattaa olla tottakin.

Anne suostui enemmittä puheitta.

Ja kas kummaa, Katariina Aragonialaisen tytär Maria alkoi pitää kovasti Anne Clevesistä ja heistä tuli erinomaiset ystävät.

Kunnioitettuna ja arvostettuna henkilönä hän asui Englannissa lopun ikäänsä Heverin komeassa linnassa, jonka Henrik oli hänelle saksalaisia lepytääkseen antanut.

Ja niin kävi, että Anne Cleves oli ainoa Henrik VIII vaimoista, joka säilyi hengissä tämän miehen otteesta.

Katoliseksi kääntynyt Anne kuoli Lontoossa 16.7.1557 ja haudattiin kuninkaallisin menoin Westminster Abbeyhin.

tarkennan että Katariina Parr selvisi myös. Katariin säästyi ilmeisesti koska Henrik VIII kuoli ennenkuin ennätti taas pahantekoon vaimoaan vastaan.