Anna Boleyn - vahva nainen

Anna Boleyn oli nyt erittäin tärkeä vaikuttaja kuninkaan rinnalla.

Suunnitelma Englannin kirkon ottamisesta paavin vallasta toteutettiin hänen johdollaan askeleittain.

Ensin asetettiin Annan toimesta Englannin arkkipiispaksi etevä teologi, Thomas Cranmer (1489-1566).

Cranmer on anglikaanisen teologian perustava hahmo, joka kirjoitti "Common Prayerbook" ja hahmotteli kuninkaan vallassa olevan kirkon teologisia perusteita.

Palaamme niihin myöhemmin, tässä vaiheessa on tärkeää tämän merkkimiehen kohdalla, että hän kehitteli arkkipiispana teologiset perusteet, joilla Henrik VIII saattoi ottaa Anna Boleyn kuningattareksi paavista huolimatta.

Heitän tässä ihan vain sivukommenttina ajatuksen, miten "joustavaa" virallinen teologia voi tosiaan olla.

Ymmärtääkseni oman aikamme Suomen kirkossa naispappeuden hyväksymisen kannalta hyvin tärkeä oli professori Tuomo Mannermaan sille kirjoittamat teologiset perustelut.

Tämä syvällinen Luther tutkija varmasti tietää, miten tärkeä Raamatun sana oli uskonpuhdistukselle. Yhdessä Eeva Martikaisen ja muiden lahjakkaiden naisteologien kanssa Helsingissä tuotettiin kuitenkin ajattelua, joka oli riittävän perusteltua ja mahdollisti naispappeuden.

Jopa siinä määrin, että UT:n kirjoitusten takia naispappeutta vastustavien ylle heitettiin hereetikon leima!

(muistan elävästi kuinka Simo Kiviranta otti siitä lukua)

Eiköhän vähän jokaiseen asiaan voida siis löytää teologiset perustelut, kuten Katariina Aragonialaisesta eroamiseen aikoinaan.

Uuden arkkipiispan myötä Anna Boyleyn toiveet pääsystä kuningattareksi alkoivat näyttää jo paljon paremmilta.

Toinen suuri palvelus, jonka tämä etevä nainen teki kuningas Henrikille, oli lahjakkaan valtiomiehen, Thomas Cromwellin (1485-1540), asettaminen Englannin pääministeriksi 1532.

Näiden kahden tuella uskallettiin nyt ottaa ratkaisevat askeleet Katariinan syrjäyttämiseksi keisari Kaarle V välittämättä.

Nämä askeleet loivat Englannin uskonpuhdistuksen kirkon ja murskasivat katolisen kirkon taloudellisen ja hallinnollisen aseman Brittein saarilla.

Kun ajattelemme näitä alkuvaiheita, on todella tärkeä huomata Anna Boyleyn merkitys. Hänestä kun helposti muodostuu huikentelevan tuhkimon, köyhistä oloista muka tulleen ja romanttisen rakkauden kiemuroihin sotkeutunut epähistoriallinen mielikuva.

Määrätietoinen nainen korkeasta aatelissuvusta, jonka vaikutuksesta Englannin historia muuttui.

Parlamentti ei vielä 1529 suostunut kuninkaan vaatimukseen Anna Boyleyn hyväksymisestä ja Katariinan hylkäämisestä.

Lutherin opetuksia omaksunut ja paavia jyrkästi arvostellut pääministeri Thomas Cromwell näki jo 1529 selvästi, kuinka parlamentin kautta olisi mahdollista sekä heikentää paavin otetta että vahvistaa evankeliumin asiaa valtakunnassa.

Raha oli myös tärkeä tekijä politiikan kuvioissa, ja kuningas alkoi painostaa kirkkoa ja sen vastahakoisia edustajia vaatien heiltä suunattomia summia.

Hän teki tämän huomaamalla vanhan lain vuodelta 1392, joka kielsi vieraiden valtioiden hallitsijoiden käskyjen noudattamisen. Monta johtavaa kirkonmiestä joutui syytteeseen maanpetoksesta, koska tottelivat paavia enemmän kuin kuningasta ja lunnaiksi heidän hengestään vaadittiin huikeat 100.000 tuon ajan puntaa.

Rattaat olivat lähteneet liikkeelle Katariinan huoneessa nyt asuvan Annan vaikutuksesta, 

eikä niitä voinut enää kukaan pysäyttää.

Nopeasti toisiaan seuraavat toimenpiteet johtivat 1534 "Korkeimman hallinnon asetukseen", Act of Supremacy, jossa kuningas Henrik VIII asetettiin virallisesti Englannin kirkon absoluuttiseen johtoon paavin sijasta.

Pian tämän 1534 ratkaisun jälkeen jokainen, joka uskalsi nousta kuninkaan "paaviutta" vastaan joutui syytteeseen maanpetoksesta.

Tämä ei ollut aivan pieni juttu, Henrik VIII hallitusaikana on ilmeisesti teloitettu ainakin 72.000 ihmistä, monet heistä juuri katolisen uskonsa tähden.

Henrik VIII ei jaksanut enää odottaa, vaan vei rakastettunsa, Anna Boleyn, häämatkalle Ranskaan. Ennen häitä tosin.

Anna oli Ranskassa jo aikaisemmilta vuosilta hyvin tunnettu ja pidetty henkilö. Kuningas Frank I oli myötämielinen Annan ja Henrikin avioliitolle.

Annan virkaan hommaama arkkipiispa Thomas Cranmer vihki kuninkaallisen parin juhlallisesti Westminster Abbeyssa tammikuussa 1533, vuotta ennen lopullista eroa katolisesta kirkosta.

Anna Boylen oli saavuttanut tavoitteensa, kirkon irrottautuminen Roomasta kuninkaan valtaan ja evankelisten tuulien vaikuttaman arkkipiispan sekä pääministerin avulla hänestä oli tullut Henrik VIII puoliso.

Kuningas sai unelmiensa naisen ja "puolet valtakuntaa" - hän nimittäin nopeassa tahdissa takavarikoi suuren osan Englannin kirkon omaisuudesta.

Mutta Jumala ei antanut Henrikille poikaa.

Kolme kuukautta häiden jälkeen 7.9. 1533 Anna synnytti Henrikille tyttären, prinsessa Elisabetin.

mitä lie kuningas ajatellut, kun synnytyshuoneessa alkoi lopultakin kuulua pienen lapsen huutoa, ja nöyrin lakeija rientää kertomaan oven takana odottavalle isälle

"tyttö tuli"

No nyt oli naisten välinen kamppailu perustasolla

Katariina Aragonialaisen Maria oli laillinen prinsessa

Greenwich palatsissa syntynyt Elisabet oli myös laillinen, mutta järjestyksessä toinen.

Henrik VIII tarttui nopeasti toimiin, siirsi Marian kauas pois muutamien palvelijoiden kanssa ja ympäröi Elisabet vauvan loistolla, alkaen mahtavasta kastetilaisuudesta.

Anna Boylen kävi silloin tällöin Mariaa tapaamassa, ne olivat vähän happoisia hetkiä...

Maria kutsui äitipuoltaan "isän rakastajattareksi". Anna nimitteli puolestaan Mariaa "kirotuksi äpärätytöksi".

Että niin sitä kuninkaallisetkin...