Tuesday, September 27, 2011

Anna noita?


Mikä meni nyt pieleen, kun kaiken piti olla just kohdallaan?

1535 Ranskan suurlähettiläs huomasi Annan ja häneen aikanaan silmittömästi rakastuneen Henrikin jäiset katseet. Anna vastasi "olen aivan yksin, ja koko hovin silmät vaanivat minua ja tekemisiäni".

Anna ei sietänyt miehensä naisseikkailuja, ja nosti vihaisen metakan jokaisesta uudesta rakastajattaresta, joita alkoi olla todella paljon. Henrik oletti varmaan kuninkaana saavansa tehdä, mitä lystää. Vaimo oli eri mieltä.

Henrik taas oli vähän jokaisen neuvonantajan vietävissä oleva, ilmeisesti melko periaatteeton ihminen. Hän ei voinut ymmärtää Annan jyrkkiä uskonnollisia kannanottoja ja tämän voimakkaasti ajamia poliittisia suuntaviivoja.

Miksi sitä pitää olla niin yhtä mieltä, Henrik ei ollut sellainen ihminen.

Mutta tämä miehen ja naisen välinen luonteiden erilaisuus tai Annan mustasukkaisuus tuskin oli hänen tuhonsa syy.
Vakavat historiantutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen, mikä oli Anna Boleyn aseman nopean romahduksen syy.

Henrik ei saanut elossa säilyvää poikaa, se on totta, mutta Katariinansa kanssa hän oli jaksanut toivoa ja yrittää 18 vuotta.

Anna ja Henrik saivat kolme lasta:
Elisabet 1533-1603
Henrik 1534
Edward 1536

Minulla on sellainen epäilys, että nyt perkele tarttui asioihin, sillä evankeliumin sana oli tosissaan leviämässä Englannissa.

Selitän tarkemmin:
Vuonna 1989 amerikkalainen historiantutkija, Arizonan yliopiston professori Retha Warnicke, esitti radikaalin ajatuksen.

Hän kirjoitti, että 1536 keskosena kuollut lapsi, Edward, olisi ollut jotenkin erityisellä tavalla epämuotoinen.

1500-luvun taikauskoisessa ilmapiirissä tämä "kauhea keskonen" on saattanut herättää epäilyksiä, että Anna Boleyn olisi jotenkin sekaantunut noituuteen ja okkultismiin.

Kuten usein käy radikaalien uusien ajatusten kanssa, perinteiset tutkijat pistävät heti hanttiin ja Warnicke sai kovaa kritiikkiä. Mutta hiljalleen ajatus on alkanut elää, eikä ole aivan niin ilmasta temmatun tuntuinen.
Henrik VIII pelkäsi Jumalaa.

Hän oli todella huolissaan, että avioliitto Katariinan kanssa oli kirottu, kuten olemme nähneet. Voi olla, että mukana oli politikointia, varmasti oli, mutta Raamatun Sana puhui hänelle.

Entäpä jos Anna onkin noituuden vallassa, ja siten hurmannut ja lumonnut hänet? Ja toinen kirottu avioliitto, josta ei lasta tule?

Tämä on tyypillistä perkeleen toimintaa. Valehtelua. 

Riettaan jäljet näkyvät muuallakin tässä yhteydessä, siksi tämän uuden teorian otan vakavissani esiin.

Pääministeri Thomas Cromwell sai kiittää Annea korkeasta asemastaan.

Hän kiitti järjestämällä salajuonen, joka johti Annen kuolemaan. Tyypillistä perkeleen toimintaa.

Henrik VIII ei aikonut joutua samanlaiseen vuosia kestävään odotukseen kuin Katariinansa kanssa. Nyt tarvittiin nopeita toimenpiteitä, aikaa ei ollut.

Samana vuonna kuin Edward keskonen kuoli, Cromwell antoi ottaa kiinni Mark Smeaton (1512-1536) nimisen miehen, komean muusikon ja tanssijan. Tiedämme, että Anne rakasti tanssia ja juhlia koko sydämestään.

Smeaton vietiin tyrmään ja häntä kidutettiin venyttämällä penkissä, kunnes hän hirveissä kivuissa tunnusti olleensa suhteessa Annen kanssa ja nimesi neljä muuta miestä.
 

Tyypillistä perkeleen hommaa.

Muut kolme aviorikoksesta syytettyä olivat Annen ja kuninkaan vanha ystävä Sir Henry Norris, Sir Francis Weston ja palvelija William Brereton.

Koska aatelisia ei saanut kiduttaa, nämä kiistivät jyrkästi syytteet, samoin Brereton. Vain Smeaton parka pysyi syyttäjien puolella.

Tyypillistä paholaisen hommaa.

Joitain vuosia Annen mestauksen jälkeen alkoi katolisella puolella melkoinen hyökkäys, jossa syytteet noituudesta ja okkultismista olivat keskeisiä.

Sanottiin, että Annella olisi ollut kuusi sormea toisessa kädessä ja monta muuta juttua, joilla Englannin kirkon irtautuminen Roomasta haluttiin näyttää pirun teoksi.

Annen keskeinen rooli näkyy tässä paholaisen hyökkäyksessä hänen mainettaan vastaan kyllä.
Nämä hyökkäykset alkavat protestantismia vastaan kaikin keinoin taisteleviin jesuiittoihin kuuluvan isä Nicholas Sandersin (1530-1581) kirjoittamasta Henrik VIII historiasta vuodelta 1576.

Se on julkaistu uudelleen 1988 nimellä "The Rise and Growth of the Anglican Schism" eli "Anglikaanisen skisman synty ja kehitys".

Vanhan vihtahousun jäljet siis näkyvät. Ei tämä sinänsä todista mitään, tietenkään.

Mutta minusta Retha Warnicken jännä teoria epämuodostuneesta sikiöstä antaa sellaisen hengellisen näkökulman, että kaunis ja etevä Anne Boylen tuhoutui sielunvihollisen juoniin.

Ne onnistuvat meidän ihmisten lihan heikkouden, uskon pienuuden ja olemuksemme syvän syntisyyden takia.

No comments:

Post a Comment