Englannin kuningatar Elisabet I
(17.9.1533-24.3.1603) on niin loistelais henkilö, että miten tällainen
maatiainen hänestä edes kehtaa kirjoittaa.
Vuonna 2002 englantilaiset äänestivät hänet historiansa sadan vaikuttavimman henkilön joukossa sijalle seitsemän (BBC):
Winston Churchill
Isambar Kingston Brunel
Diana, Walesin prinsessa
Charles Darwin
William Shakespeare
Sir Isaac Newton
Kuningatar Elisabet I
John Lennon
Horatio Nelson
Oliver Cromwell
Vuonna 2002 englantilaiset äänestivät hänet historiansa sadan vaikuttavimman henkilön joukossa sijalle seitsemän (BBC):
Winston Churchill
Isambar Kingston Brunel
Diana, Walesin prinsessa
Charles Darwin
William Shakespeare
Sir Isaac Newton
Kuningatar Elisabet I
John Lennon
Horatio Nelson
Oliver Cromwell
Katariina
Aragonalainen ja hänen tyttärensä Maria oli ajettu hovista.
Tuhannen päivän kuningatar, Anne Boyle, piti Lontoossa loisteliasta hovia. Pettymys oli sitä suurempi, kun Greenwichin Placentia palatsissa hän synnytti tyttövauvan 7.9.1533.
Kuningas halusi niin kiihkeästi poikaa, että edes upea Anne Boleyn ei säilynyt hengissä kahdesta keskenmenosta, vaan mestattiin valheellisten syytteiden perusteella 1536.
Äidin kuollessa Elisabet oli vain kolmen vuoden ikäinen, ja joutui nyt lähetämään hovista. Prinsessasta ja kruununperillisestä tuli nyt vain Lady Elisabet niinkuin hänen sisarpuolensa oli vain Lady Maria.
Janen poika Edward VI oli kruunuprinssi ja kaiken huomion kohteena.
Tuhannen päivän kuningatar, Anne Boyle, piti Lontoossa loisteliasta hovia. Pettymys oli sitä suurempi, kun Greenwichin Placentia palatsissa hän synnytti tyttövauvan 7.9.1533.
Kuningas halusi niin kiihkeästi poikaa, että edes upea Anne Boleyn ei säilynyt hengissä kahdesta keskenmenosta, vaan mestattiin valheellisten syytteiden perusteella 1536.
Äidin kuollessa Elisabet oli vain kolmen vuoden ikäinen, ja joutui nyt lähetämään hovista. Prinsessasta ja kruununperillisestä tuli nyt vain Lady Elisabet niinkuin hänen sisarpuolensa oli vain Lady Maria.
Janen poika Edward VI oli kruunuprinssi ja kaiken huomion kohteena.
Tyttönen kutsui
ensimmäistä hoitajaansa lempinimellä "Muggie" (paronitar Lady
Margaret Bryan).
Nelivuotiaana hän sai hoitajakseen "Katin" (Catherine Champernowne k.1556), josta tulikin Elisabetin luotettu ystävä koko elämän ajaksi.
Elisabet eli "Bess" ja Kati kokivat yhdessä hengenvaarallisia seikkailuja kuningatar Maria I:n aikana.
Äärimmäisen tärkeä henkilö evankeliumin kannalta oli Matthew Parker (1504-1575), jonka käsiin Towerissa mestausta odottava Anne Boley uskoi Elisabetin kasvatuksen ja hengellisen hoidon.
Elisabet sai Matthew sedässä etevän evankeliumin opettajan. Parkeria pidetään Englannin kirkon perustavana teologina Anne Boleyn arkkipiispan, 1556 vainoissa roviolla poltetun Thomas Cranmerin, ja Richard Hookerin (k.1600) rinnalla.
Matthew Parker oli Elisabetille rakas, eikä hän koskaan unohtanut lapsuuden ystäviään Katia ja Matthewta. Noustuaan Englannin valtaistuimelle marraskuussa 1558 hän asetti heti 1559 Parkerin Canterburyn arkkipiispaksi.
Nelivuotiaana hän sai hoitajakseen "Katin" (Catherine Champernowne k.1556), josta tulikin Elisabetin luotettu ystävä koko elämän ajaksi.
Elisabet eli "Bess" ja Kati kokivat yhdessä hengenvaarallisia seikkailuja kuningatar Maria I:n aikana.
Äärimmäisen tärkeä henkilö evankeliumin kannalta oli Matthew Parker (1504-1575), jonka käsiin Towerissa mestausta odottava Anne Boley uskoi Elisabetin kasvatuksen ja hengellisen hoidon.
Elisabet sai Matthew sedässä etevän evankeliumin opettajan. Parkeria pidetään Englannin kirkon perustavana teologina Anne Boleyn arkkipiispan, 1556 vainoissa roviolla poltetun Thomas Cranmerin, ja Richard Hookerin (k.1600) rinnalla.
Matthew Parker oli Elisabetille rakas, eikä hän koskaan unohtanut lapsuuden ystäviään Katia ja Matthewta. Noustuaan Englannin valtaistuimelle marraskuussa 1558 hän asetti heti 1559 Parkerin Canterburyn arkkipiispaksi.
Teini-ikäinen
Bess oli perinyt äitinsä tummat samettisilmät ja isänsä punaisen tukan.
Hänestä oli kasvanut erittäin älykäs, voimakastahtoinen, laajan kielitaidon ja sivistyksen saanut, äitinsä tapaan hieman flirttaileva sharmikas kaunotar.
Henrik VIII kuudes vaimo, Katariina Parr (1512-1548) otti kuninkaan kuoleman jälkeen toiseksi aviomiehekseen nuoruuden rakkaansa Thomas Seymourin, edesmenneen kuningatar Jane Seymouren sedän.
Paroni Thomas taisi olla vähän huikenteleva aviomies. Hän piti yllä suhdetta veljensä Edwardin vaimoon, Anne Stanhopeen.
Kun kaunis Bess muutti asumaan Katariina Parrin hoviin, Thomas iski silmänsä häneen ja alkoi piirittää tyttöä Katariinan harmiksi.
Hänestä oli kasvanut erittäin älykäs, voimakastahtoinen, laajan kielitaidon ja sivistyksen saanut, äitinsä tapaan hieman flirttaileva sharmikas kaunotar.
Henrik VIII kuudes vaimo, Katariina Parr (1512-1548) otti kuninkaan kuoleman jälkeen toiseksi aviomiehekseen nuoruuden rakkaansa Thomas Seymourin, edesmenneen kuningatar Jane Seymouren sedän.
Paroni Thomas taisi olla vähän huikenteleva aviomies. Hän piti yllä suhdetta veljensä Edwardin vaimoon, Anne Stanhopeen.
Kun kaunis Bess muutti asumaan Katariina Parrin hoviin, Thomas iski silmänsä häneen ja alkoi piirittää tyttöä Katariinan harmiksi.
Tuomaan käytös
alkoi käydä sopimattomaksi. Jossain kiistassa Katariina ja Thomas repivät
Elisabetin kauniin puvun riekaleiksi.
Toisella kerralla Tuomas astui Elisabetin huoneeseen, kun tämä oli vielä yöasussa.
Huhut alkoivat kiertää, että Thomas olisi vietellyt Elisabetin ja aikoisi ottaa tämän vaimokseen.
Katariina pisti homman poikki ja lähetti Elisabetin tavaroineen ja palvelijoineen toukokuussa 1548 Sir Anthony Dennin luo Chesnutiin ja Katariina Parrin kuoleman jälkeen syyskuussa suureen Hatfieldin taloon.
Toisella kerralla Tuomas astui Elisabetin huoneeseen, kun tämä oli vielä yöasussa.
Huhut alkoivat kiertää, että Thomas olisi vietellyt Elisabetin ja aikoisi ottaa tämän vaimokseen.
Katariina pisti homman poikki ja lähetti Elisabetin tavaroineen ja palvelijoineen toukokuussa 1548 Sir Anthony Dennin luo Chesnutiin ja Katariina Parrin kuoleman jälkeen syyskuussa suureen Hatfieldin taloon.
Teini-ikäisen
Bessin romanttiset seikkailut, pelkät huhutkin sellaisista, olivat hänelle
hengenvaarallisia.
Elisabet oli laillinen kruunuprinsessa, vaikka Henrik VIII olikin syrjäyttänyt hänet ja Marian säädöksillään.
Kuningas Henrikin kuoltua Thomas Seymour yritti maaliskuussa 1549 ottaa vallan pieneltä Edward VI:lta ja hänet vangittiin - syytettynä maanpetoksesta tietenkin.
Nyt alkoivat syytteet nuorta Elisabetiä kohtaan. Hän oli muka rohkaissut Thomas Seymouria ja lupaillut tulla tämän vaimoksi ja kehottanut Edwardin vastaisiin toimenpiteisiin.
Sir Robert Tyrwhitt kuulusteli tyttöä pitkään. Tilanne oli erittäin vaarallinen ja Bessin henki oli vaakalaudalla, jos Tyrwhitt syyttäisi häntä.
Elisabet oli laillinen kruunuprinsessa, vaikka Henrik VIII olikin syrjäyttänyt hänet ja Marian säädöksillään.
Kuningas Henrikin kuoltua Thomas Seymour yritti maaliskuussa 1549 ottaa vallan pieneltä Edward VI:lta ja hänet vangittiin - syytettynä maanpetoksesta tietenkin.
Nyt alkoivat syytteet nuorta Elisabetiä kohtaan. Hän oli muka rohkaissut Thomas Seymouria ja lupaillut tulla tämän vaimoksi ja kehottanut Edwardin vastaisiin toimenpiteisiin.
Sir Robert Tyrwhitt kuulusteli tyttöä pitkään. Tilanne oli erittäin vaarallinen ja Bessin henki oli vaakalaudalla, jos Tyrwhitt syyttäisi häntä.
Thomas Seymour
tuomittiin kuolemaan, ja hänet mestattiin tuskallisella ja kauhealla tavalla
Towerissa 22. maaliskuuta 1548.
Thomas ei missään vaiheessa ollut suostunut syyttämään Elisabetia osallisuudesta vallankaappauksen yritykseen eikä myöskään Sir Robert Tyrwhitt nähnyt aihetta epäilyyn.
Elisabet vapautettiin. Legendan mukaan hän Thomasin teloituksesta kuullessan sanoi "Tänään kuoli mies, jolla oli paljon järkeä mutta vähän arvostelukykyä".
Elisabetin sai elää rauhassa ja turvassa velipuolensa Edward VI hallinnon ajan. Mutta tämän kuoltua 1553 valtaan nousi Bessin sisarpuoli, Maria I Tudor, Katariina Aragonialaisen katolinen tytär.
Thomas ei missään vaiheessa ollut suostunut syyttämään Elisabetia osallisuudesta vallankaappauksen yritykseen eikä myöskään Sir Robert Tyrwhitt nähnyt aihetta epäilyyn.
Elisabet vapautettiin. Legendan mukaan hän Thomasin teloituksesta kuullessan sanoi "Tänään kuoli mies, jolla oli paljon järkeä mutta vähän arvostelukykyä".
Elisabetin sai elää rauhassa ja turvassa velipuolensa Edward VI hallinnon ajan. Mutta tämän kuoltua 1553 valtaan nousi Bessin sisarpuoli, Maria I Tudor, Katariina Aragonialaisen katolinen tytär.
Kuten aiemmin on
kerrottu, kuningatar Maria I Tudoria vastaan nousi vuonna 1554 kapinaan
protestanttinen Sir Wyatt marssien Kentistä neljäntuhannen miehen kanssa kohti
Lontoota.
Kapinan syynä oli Marian aikomus ottaa miehekseen Espanjan Filip, ja pelättiin katolisen inkvisitionkin tuomista Englantiin.
Sir Wyatt ilmoitti aikeekseen nostaa vankan protestanttisen kasvatuksen saaneen Elisabetin kuningattareksi tämän katolisen sisarpuolen Marian sijaan.
Sir Wyattin kapina kukistettiin helposti ja Elisabet vangittiin kahdeksi kuukaudeksi Toweriin.
Maria olisi periaatteessa voinut mestata sisarpuolensa Elisabetin, vaikka kidutettu Wyatt ei suostunut tätä syyllistämään vaan otti koko vastuun itselleen.
Niin ei tapahtunut. Jumala ei sallinut Elisabetin kuolemaa.
Kansleri Gardiner olisi halunnut säätää asetuksen, joka olisi siirtänyt Elisabetin kruununperillisten joukosta, mutta Maria ei sitäkään sallinut.
Elisabet sisaresta ei ollut Marialle tämän hallinnon aikana koskaan mitään huolta. Tilanne parani niin, että Elisabet sai tulla Marian ja Filipin hoviin.
Kapinan syynä oli Marian aikomus ottaa miehekseen Espanjan Filip, ja pelättiin katolisen inkvisitionkin tuomista Englantiin.
Sir Wyatt ilmoitti aikeekseen nostaa vankan protestanttisen kasvatuksen saaneen Elisabetin kuningattareksi tämän katolisen sisarpuolen Marian sijaan.
Sir Wyattin kapina kukistettiin helposti ja Elisabet vangittiin kahdeksi kuukaudeksi Toweriin.
Maria olisi periaatteessa voinut mestata sisarpuolensa Elisabetin, vaikka kidutettu Wyatt ei suostunut tätä syyllistämään vaan otti koko vastuun itselleen.
Niin ei tapahtunut. Jumala ei sallinut Elisabetin kuolemaa.
Kansleri Gardiner olisi halunnut säätää asetuksen, joka olisi siirtänyt Elisabetin kruununperillisten joukosta, mutta Maria ei sitäkään sallinut.
Elisabet sisaresta ei ollut Marialle tämän hallinnon aikana koskaan mitään huolta. Tilanne parani niin, että Elisabet sai tulla Marian ja Filipin hoviin.
No comments:
Post a Comment