Tuesday, September 27, 2011

Kohtalokkaat naamiaiset


Ehkä tältä taustalta voimme ymmärtää mutkikkaan tilanteen kehittymistä 1530-luvun alussa.

Katariinalla ei ollut kuin prinsessa Maria, ja Henrik halusi välttämättä poikalapsen.
Lahjakas, älykäs, voimakastahtoinen nainen astui näyttämölle Englanin hoviin naamiastansseissa 1522.

Viehkeästi käyttäytyvä tumma kaunotar, Anna Boleyn (1501-1536), tanssi niin taitavasti, että hänestä tuli kuuluisuus siitä illasta.

Annan isä, Sir Thomas Boleyn (1477-1538) oli korkea-arvoinen aatelismies, kuningas Henrik VII suosima diplomaatti ja keskeisissä tehtävissä myös Henrik VIII hallituksessa.

Tytär oli saanut hienon kasvatuksen ja palvellut nuorena tyttönä kielitaitoisena tulkkina Alankomaiden hallitsijatarta Margaretia.

Annan vanhempi sisar, Maria, oli jonkin aikaa ollut kuningas Henrik VIII rakastajatar, joten naamiashuveihin saapunut ja nuorten miesten piirittämän neidon perhe oli Lontoossa kyllä tunnettu.

Juorutaan nyt vähän...

Henrik iski silmänsä maaliskuisissa naamiaisissa tanssivaan tyttöön, mutta tämä oli menossa kihloihin kunniallisesti Northumberlandin jaarlin, Henrik Peircen kanssa.

Yllättäen kihlausta ei tullutkaan, kun sulhasen isä yllättäen kieltäytyi 1523 hyväksymästä Annaa.

Omituista, olihan tyttö hyvästä perheestä ja hurmannut kuningas Henrikin hovin käytöksellään ja olemuksellaan.

Pahat kielet kertovat, että kuningas oli pyytänyt pääministeriä, kardinaali Thomas Wolseytä (1471-1530), vaikuttamaan asiaan.

Hän tahtoi Annan itselleen.

Romanttinen suhde Mariaan oli jo ohi, kun kuningas ihastui Annaan.

Hän alkoi monin eri tavoin vietellä Annaa ja halusi, että tämä tulisi hänen rakastajattarekseen.

Mutta nyt Anna teki viisaan ratkaisun, vaikka kyse oli itse Englannin kuninkaasta. Tuohtuneena hän sanoi mieluummin vaikka kuolevansa kuin menettävänsä kunniansa.

Nuori Anna Boleyn torjui jyrkästi Henrikin lähentelyt ja lähti hovista Kentin alueelle.

Ratkaisu oli ehkä naisen vaiston sanelema, sillä Anna oli asettanut määränpäänsä paljon korkeammalle kuin yhdeksi rakastajattareksi.

Sen sijaan että olisi vihastunut, Katariina Aragonialaisen kanssa naimisissa ollut Henrik kiintyi kauniiseen Annaan entistä enemmän.

Keisari Kaarle V esti paavia antamasta Englannin kuninkaalle lupaa Katariinasta eroamiseen.

Kardinaali Wosley asettui voimakkaasti tukemaan Katariinaa ja paavin asemaa, uskonpuhdistuksen tuulien puhaltaessa.

Syvästi uskonnollinen mutta myös varsin kunnianhimoinen Anna Boleyn näki nyt mahdollisen ratkaisun.

Tuodaan uskonpuhdistus Englantiin, otetaan Ruotsin Kustaa Vaasan ja Pyhän roomalaisen keisarikunnan ruhtinaiden tapaan Englannin kristillinen kirkko kuninkaan valtaan.

Kuningas voi sitten parlamentin kanssa vapauttaa Henrikin Katariinasta ja nostaa Anna Boleyn kuningattareksi.

Annaa vastassa oli kardinaali Thomas Wosley, joka puolusti ahdingolle joutunutta Katariinaa. 1527 Henrik oli jo pyytänyt paavin lupaa jättää vaimonsa.

Boleyn suku onnistui nyt vakuuttamaan kuninkaan kardinaalin vehkeilyistä, ja tämä Katariinan elämän tuki ja sielunhoitaja erotettiin virastaan 1529.

Yritys saada Anna syrjäytettyä paljastui, ja uskollista kardinaalia syytettiin nyt suorastaan valtiopetoksesta. Ennen pidätystä pitkään sairastanut kardinaali Wosley kuoli 29.11.1530 ja Katariina Aragonalainen menetti parhaan tukensa.

No comments:

Post a Comment