Tuhannen päivän kuningatar

Kertaan vielä nämä nopeasti etenevät ajankohdat, joista Englannin itsenäisen kirkon historia alkaa

25.1. 1533 Henrik VIII ja Anna Boylen solmivat virallisen avioliiton

23.5. 1533 arkkipiispa Thomas Cranmer julistaa Henrikin ja Katariinan aviolitiion tyhjäksi, kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan

29.5. 1533 Cranmer julistaa Henrikin ja Annan avioliiton oikeaksi ja lailliseksi

1.6. 1533 kuningatar Annan kruunajaiset, Katariina Aragonialaisen arvonimet otetaan häneltä pois

Thomas Cranmer julistaa Annan kruunajaisten aikaan, että Englannin kirkko on nyt kuninkaan alaisuudessa. 1534 asetuksen mukaan kuninkaan ottaman vallan kiistäminen merkitsi maanpetosta.

Paavi kirosi kuningas Henrik VIII ilmeisesti jo 1533, mutta asian käsittely kesti ehkä 1538 asti, jolloin se tuli voimaan.

Englannin anglikaaninen kirkko oli saanut syntynsä.

Voimme perustellusti väittää, että Anna Boleyn, kuningas Henrik VIII toinen vaimo, vaikutti Englannin itsenäisen ja evankeliumin vaikuttaman kirkon syntymiseen.

Anna pysyi väkivaltaiseen kuolemaansa asti katolisena - hänelle erityisesti Neitsyt Maria oli rakas.

Mutta Anna oli omaksunut monia uskonpuhdistuksen ajatuksia, ja nosti keskeisiin asemiin ihmisiä, jotka pystyivät viemään uskonpuhdistuksen asiaa eteenpäin.

Martti Luther piti Anna Boleynia suuressa arvossa, samoin monet muut manner-Euroopan protestanttiset johtajat.

Anna Boleyn teloittamista pidettiin uskonpuhdistuksen piirissä marttyyrikuolemana.

Eikö tässä ole hieman omituinen kuvio: evankeliumille tehtiin tilaa Englannissa sillä, että kuningatar Katariina ei saanut poikalasta. Kaunis Anna Boylen tuli näin kuningattareksi, ja paljolti juuri hänen vaikutuksestaan Englannin kirkko irtaantui paavin vallasta hänen 1533 kruunajaistensa aikaan.

Mutta Jumala ei antanut myöskään Anna Boylen kautta Henrikille poikaa.

Hänelle ja Henrikille syntyi tyttölapsi, Elisabet, mutta muut olivat joko niin pieniä keskosia, että sukupuoltakaan ei tiedetty, tai kuolivat varhain, kuten Edward.

Näiden kahden terveen ja vahvan naisen, Espanjan Katariinan ja Anna Boyleyn, monet keskoset ja synnytyksessä kuolleet lapset ovat saaneet historiantutkijat arvelemaan, että ehkä kuningas Henrik VIII sairasti syfilistä.

  
Mutta voimme heittää paljon rajumman argumentin, kyse ei ollut syfiliksestä, vaan siitä, että Jumala ei antanut Anna Boylelle poikaa.

Jumala oli nähnyt, että Elisabetista tulee hänen palvelijansa Englannin valtaistuimella, nainen, joka tulee pelastamaan evankeliumin asian Brittein saarilla ja myös oman kansansa. Tarina on melkoinen.

Henrik VIII sai kyllä kaipaamansa pojan myöhemmin, kuten tulemme näkemään, mutta kovin heikko Edward VI kuoli vain 16 vuotiaana ja niin tuo nainen, mestatun Anna Boylen tytär Elisabet, nousi valtaan isänsä kuoleman jälkeen ja nousi erääksi Euroopan historian voimakkaimmaksi hallitsijaksi.

Jumala on kaukaa viisas.
 

Mutta kuinka siis Annalle kävi.

Hän oli saanut elää ihanan prinsessan nuoruuden, hovin nuorten miesten ihailemana karsimaattisena kaunottarena, hovin nuorten naisten kateuden kohteena.

Hän oli torjunut kuninkaan lähentelyt ja pääsi tämän sydämen valtijaksi. Uudet tuulet puhalsivat Euroopasta ja Annan avulla tarttui Englannin kirkkoon.

Avioliiton estänyt kirkko irtautui paavista ja uusi Annalta virkansa saanut arkkipiispa siunasi avioliiton.

Anna Boylen hovi oli loistelias ja hän oli erittäin vaikutusvaltainen myös miehensä elämässä.

Katariina Aragonialaisen paljon vaatimattomamman ajan jälkeen hänellä oli 250 palvelijaa. Kuusikymmentä nuorta naista palveli häntä yötä päivää, ja heidän vanhempansa toivoivat Annan järjestävän näille tyttärilleen hyviä avioliittoja.

Hänellä oli omia pappeja sielunhoitajana ja opettajana, joiden joukossa tärkeä on anglikaanisen teologian isiin lukeutuva Matthew Parker (1504-1575)

Voimme kuvitella, miten loisteliaita olivat Annan hovin juhlat, hän itse hankki jalokiviä, strutsinsulka huiskia, upeita pukuja, jotka määräsivät tuon ajan muotia.

Anna antoi sisustaa uudelleen monta palatsia, joiden huonekalut, verhot ja valaisimet menivät uusiksi.

Ja kuitenkin hänen loistonsa kesti vain hetken.

Anna Boylen, tuhannen päivän kuningatar.