Tuesday, September 27, 2011

Johdanto i


Olen kirjoittanut kesän aikana nettiruukkuun Amadeen sanoin "historiallis-kristillisiä" katsauksia uskonpuhdistuksen alkuvaiheisiin ja kamppailuun puhtaasta evankeliumista.

Kerroin ensin rohkeasta Amadeesta ja Ranskan hugenoteista. Kirjoitin Martti Lutherin suuresta vaarasta Kaarle V Pyhässä roomalaisessa keisarikunnasta. Eräiden palstojen aiheena olivat Ruotsi-Suomen ja Tanska-Norjan vaiheet Kustaa Vaasan aikaan - Saksan talonpoikaiskapinaan liittyen kerroin myös Jaakko Ilkastamme. Kirjoitin 30-vuotisesta sodasta, jossa keski-Eruoopan evankeliset kirkot olivat vähällä tyystin tuhoutua. Alankomaiden erityinen merkitys uskonpuhdistuksen kannalta ja sen tämän päivän tilanne olivat eräänä aiheena.

Kirjoitan tässä hiljalleen kamppailusta brittien sielusta. Kansan, joka oli nouseva maailman valtiaaksi ja jolla on ollut ja on erittäin suuri merkitys Jeesuksen Kristuksen kirkossa.

1500- ja 1600-luvun Euroopan elämää katsellessa olen yllättyneenä pannut merkille, miten suuri merkitys naisilla on ollut historiassa ja kirkkohistoriassa. Tämä näkyy jopa kaikkein machoimpia tyyppejä ajatellessa, kuten Ranskan Ludwig XIV tai Ruotsin Kustaa Vaasa.

Englannin vaiheissa naisten keskeinen rooli korostuu entistä enemmän.

En tarkoita vain Henrik VIII avioliittohuolia, vaan erityisesti Maria Stuarttia ja Elisabet I, joiden kamppailulla on ollut suorastaan ratkaiseva vaikutus Englannin ja sitä kautta koko maailman historiaan ja kristillisen kirkon vaiheisiin modernina aikana.

Historiankirjoituksessa naisten rooli tahtoo jäädä joskus huomaamatta, mutta sitä kun vähän pitää silmällä rivien välissä, niin silmät aukenevat... miltei jokaisen suurmiehen takana on suuri nainen, äiti, aviopuoliso, rakastajatar, usein nimenomaan äiti.

ja kun katsoo rivien väliin vieläkin tarkemmin, käy ilmi, miten tärkeitä ovat olleet vaikutusvaltaiset naiset.

Kyllä heidän takanaan varmaan on suuria miehiä, puoliso tai isä tai rakastaja, useimmiten varmaan isä!

Koetan katsella asioita siis yksilöiden, ihmisten, näkökulmasta ja erityisesti tuoda esiin tätä hengellistä sotaa, jota on käyty Englannissa 1500- ja 1600-luvulla, ratkaisutaistelua, josta moderni Iso Britannia on syntynyt.

Yritän myös hieman tarkastella näiden tapahtumien merkitystä suomalaisten herätysliikkeiden taustalla ja nykypäivässä sekä etenkin Kristuksen kirkon maailmanlaajuisessa lähetystyössä ja Jumalan Sanan levittämisessä ja kääntämisessä kaikille kielille ja kansoille.

Martti Luther nimi tuo mieleen ensimmäisenä luterilaisen kirkon.

Hänen vaikutuksensa on paljon laajempi kuin nuo kirkot, jotka hänen nimeään nykyään kantavat enemmän tai vähemmän edustaen Lutherin omia käsityksiä.

Lutherin vaikutus ulottuu vanhaan mantereeseen, Eurooppaan ja sitten kaikkialle maailmaan, missä Kristuksen kirkko on läsnä.

Saksassa alkanut uskonpuhdistus johti keski-Euroopan ja Pohjoismaiden luterilaisiin kirkkoihin.

Ranskalaisilla kielialueilla reformaation kirkon syntyyn.

Uskonpuhdistus johti anglo-saksisessa maailmassa anglikaanikirkon syntyyn ja on ulottunut syvälle uudelle mantereelle ete nkin pohjois-Amerikkaan.

Italilaisella ja espanjalaisella kielialueella se muutti täysin roomalais-katolisen kirkon ja mursi paavin vallan.

Miten yksi augustinolaismunkki voi vaikuttaa näin laajasti?

Vaikuttaja ei ole yksi augustinolaismunkki, vaan Jumalan Sana, jonka uskonpuhdistus vapautti latinan kielestä kansankielelle.

Vaikuttaja ei ole Luther vaan Raamatusta löytyvä Jeesuksen evankeliumin voima.

Uskonpuhdistus merkitsi paluuta Raamatun alkuperäisen väkevän profeetallisen ja apostolisen sanan äärelle, lihaksitullutta Sanaa, Jumalan ainoata poikaa kuulemaan.

Tämä Sana on niin voimakas, että se ei luonut vain yhtä pientä kirkkoa, Augsburgin tunnustusta seuraavaa luterilaista kirkkoa, vaan mullisti Kirstuksen kirkon sisältäpäin ja sen myötä Euroopan ja maailman historian.

Virsi 170:4
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.

No comments:

Post a Comment